Tiivisteistä

Sain käsiini kiehtovan teoksen: Henrik Langen 90 Kirjaklassikkoa kiireisille. Tekijä on konsentroinut maailmanhistorian huiput (muutaman roskaromaaninkin) alle kahteesataan sivuun. Moni kysyy nyt, miten tämä on mahdollista.

Lange on muuttanut klasareiden formaattia, tukeva teksti on reformoitu sarjakuvaksi. Koko alkuperäisteoksen rikas kerronta typistyy kolmeen kuvaruutuun.

Väistämättä jotakin jää sanomatta. Mutta yllättävästi ydin paljastuu, vaikkakin huumorin keinoin. Vai mitä sanot Ylpeyden ja ennakkoluulon loppukaneetista, jossa todetaan lakonisesti näiden tapahtumien panneen alun kokonaiselle kirjallisuudenlajille, jotta Hugh Grantille riittäisi töitä! :)

Miten sinä tiivistäisit oman lempikirjasi?

Myös kristinuskon pyhä kirja, Raamattu, on saanut saman rujon kohtelun. Siinä on runous ja historia saanut kyytiä, kun pelastushistorian punainen lanka on vedetty suoraksi: 1. kuva: Alussa Jumala loi koko roskan (ei yleisiä lomapäiviä). 2. kuva: Pikakelauksella: Jumalan Poika Jeesus syntyi (lomaa!) ja kuoli ristillä syntiemme tähden (lomaa!). 3. kuva: Ja lopussa me kaikki luultavasti joudumme helvettiin.

Nyt kysyn sinulta: näinkö se on? Miten sinä käsität Raamattusi?